Näkökulmia työelämän joustoihin

Joustavuus näyttäytyy työelämässä joustavina työskentelytapoina ja -aikoina. Joustamisen tavoitteena on luoda järjestelmä, joka vastaa työntekijöiden tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Tällaisia joustoja voivat olla esimerkiksi etätyömahdollisuus, joustavat työajat, osa-aikatyö ja muut järjestelyt, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden sovittaa työnsä paremmin yhteen muun elämänsä kanssa.

Joustavuus työelämässä on tärkeää, koska se auttaa työntekijöitä ylläpitämään työn ja yksityiselämän tasapainoa ja vähentämään stressiä. Se myös voi parantaa työtyytyväisyyttä, sitoutumista ja tuottavuutta. Joustavuus työelämässä voi myös houkutella uusia työntekijöitä ja auttaa pitämään nykyiset työntekijät.

On tärkeää muistaa, että joustavuus työelämässä ei tarkoita sitä, että työntekijöiden tulisi uhrata oma hyvinvointinsa tai terveytensä. Jos joustavat työskentelytavat johtavat siihen, että työntekijä tuntee olevansa jatkuvasti ylikuormitettu tai stressaantunut, on tärkeää keskustella tilanteesta esimiehen tai HR:n kanssa ja yhdessä löytää keinoja, joilla työkuormaa voidaan vähentää ja työhyvinvointia parantaa.

Joustavuus työelämässä voi toimia vain, jos se toteutetaan oikein ja tasapainoisesti. Työnantajien tulisi varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus levätä ja palautua työpäivän aikana sekä riittävästi vapaa-aikaa. Työntekijöiden tulee myös tiedostaa, että joustavat työskentelytavat edellyttävät itsekuria ja kykyä hallita aikaansa tehokkaasti, jotta työ ja vapaa-aika pysyvät tasapainossa.

Työnohjauksen näkökulma

Työnohjaajan näkökulmasta joustavuus on kuuma peruna. Työpaikoille on luotu erilaisia joustomahdollisuuksia työntekijöiden hyvinvoinnin tueksi. Myös työnantajalla on toive joustamisesta, esimerkiksi äkillisten poissaolojen paikkaamisessa. Monen työntekijän oma elämä on kuitenkin rakennettu selkeiden työaikojen mukaisesti ja joustaminen ei ole mahdollista. Helposti työpaikoilla päädytään "hyvät ja pahat"-työntekijät ajatteluun, jos osa joustaa ja osa ei. Joustamisen vaikeuden taustat on tällöin tärkeää avata; lapsi odottaa hakijaa, toinen lapsi on yksin kotona, kolmas ei saa makkarakastiketta ennen harkkoja tai aiemmin työssään uupunut muistaa mihin joustaminen hänen kohdallaan voi johtaa. Työpaikan ilmapiirin vuoksi työntekijä voi joutua toimimaan omaa arvomaailmaa vastaan ja se tuottaa arvoristiriidan. Joustaminen on silloin tasa-arvoista, kun se ottaa huomioon yksilöllisesti työntekijän elämäntilanteen.

Yhteenvetona, joustavuus työelämässä on tärkeä keino edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, mutta sen tulisi toteutua tasapainoisesti ja yksilöllisesti työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja elämäntilannetta kunnioittaen.

Susanna Sillanpää

työnohjaaja STOry, Dobre-valmentaja, pelinikkari